Miten ruotsissa on vähentänyt ruokahävikkiä

Sairaalan arjessa ruoka on usein sivuroolissa. Sen pitäisi tulla ajallaan, sopia monenlaisiin tarpeisiin ja maistua silloinkin, kun vointi on heikko. Kun tämä ei onnistu, ruokaa päätyy väistämättä biojätteeseen. Silti ruokahävikki kertoo myös jostain laajemmasta: siitä, kuinka hyvin hoitojärjestelmä onnistuu mukautumaan ihmisten todelliseen tilanteeseen.

Region Skånessä ruokahävikkiä on mitattu järjestelmällisesti vuodesta 2020 lähtien. Hävikin osuus on laskenut noin 33 prosentista alle 18 prosenttiin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sairaaloissa heitetään pois yli tonni vähemmän ruokaa viikossa kuin muutama vuosi sitten. Vuositasolla puhutaan kymmenistä tonneista.

Keskeinen syy muutokseen ei ole yksittäinen kampanja, vaan tapa, jolla ateriat on järjestetty. Uuden ateriamallin myötä potilaat voivat paremmin vaikuttaa siihen, mitä ja milloin he syövät. Ruoka on saatavilla vuorokauden ympäri osastojen kylmäsäilytyksessä, eri kokoisina annoksina ja erilaisiin tarpeisiin räätälöitynä. Kun ateriat seuraavat potilaan rytmiä eivätkä aikatauluja, ruokaa myös syödään enemmän.

Terveydenhuollossa on aina huomioitava elintarviketurvallisuus, erityisruokavaliot ja toimiva logistiikka, usein kiireen keskellä. Muutos vaatii koulutusta, seurantaa ja yhteistyötä keittiöiden, hoitohenkilöstön ja johdon välillä. Skånen kokemus osoittaa silti, että kun rakenteet tukevat arkea eivätkä kuormita sitä, tulokset ovat kestäviä.

Vähempi ruokahävikki tarkoittaa myös parempaa resurssien käyttöä ja pitkällä aikavälillä enemmän tilaa varsinaiselle hoitotyölle.

Region Skåne har nästan halverat matsvinnet - Region Skåne